Jean Sibeliuksen päivä | Kuusi
Onni piti puista. Ne olivat hiljaisia ja vähän salaperäisiä. Vanhat puut olivat nähneet paljon. Puiden runkoa oli mukava silittää ja halata. Kesällä oli myös viihtyisää istua puun alla lukemassa. Puut olivat kuin ystäviä. Mutta mikähän puu kasvoi korkeimmaksi? Onnin täti Tellervo tiesi kaiken puista. – Tellervo, mikä puu on metsän hallitsija? Onni kysyi häneltä eräänä päivänä. – Mikäkö puista on metsän mahtavin? Se on tietysti leveä ja pitkä kuusi, Tellervo vastasi empimättä. Tellervo alkoi kertoa. Kuusi viihtyy varjossa. Vanhat kuuset varjostavat metsänpohjaa, niin että pikku taimet eivät altistu liialle valolle. Kuusen käpyjen siemenet ovat tärkeää ruokaa tikoille ja oraville. Ja salaperäiselle pikkukäpylinnulle, jolla on pesä ja poikaset kuusen latvassa jo helmikuussa! Keskellä talvea on ammoisista ajoista lähtien tuotu sisään kuusen oksia. Ne ovat muistuttaneet kesän vihreydestä, kun kaikki muu on ollut kuollutta. Kuusi on kaunis puu, sillä on yllään vihreä