Tarina | Kadonneiden aapisten tapaus
Kou-lu-päi-vä oli lopussa. Mei ja Paju o-dot-ti-vat Ainoa ja An-te-ro-a koulun pihalla. Äkkiä Aino ja Antero il-mes-tyi-vät ovesta posket hehkuen ja Aino puh-ke-si puhumaan: – Joku on vienyt osan e-ka-luok-ka-lai-sil-le tar-koi-te-tuis-ta aa-pi-sis-ta! Kamalaa! – Kuka voi olla niin katala? ih-met-te-li Paju. Mei, joka ei voinut sietää vääryyttä, ilmoitti tyynesti: – Tämä arvoitus selviää ai-no-as-taan yhdellä tavalla: Et-si-vä-toi-mis-to Pamaus selvittää tämänkin tapauksen! Lapset kiin-nit-ti-vät koulun pihalle ju-lis-tei-ta, joissa oli seu-raa-van-lai-nen teksti: E-KA-LUOK-KA-LAIS-TEN AAPISET OVAT KADONNEET! JOS TIEDÄT A-SI-AS-TA JOTAKIN, NIIN ILMOITA SIITÄ ET-SI-VÄ-TOI-MIS-TO PAMAUKSEEN. PUH. 050-007007 S-POSTI: PAMAUS@VILSKE.FI Kului monta päivää, mutta aa-pi-sis-ta ei tihkunut mitään tietoa. Etsivät alkoivat olla jo e-pä-toi-voi-si-a. Oliko tässä arvoitus, jota he eivät ky-ke-ni-si ratkaisemaan? Asia alkoi jo u-noh-tu-a, kunnes Paju löysi pyöränsä satulaan kiin-ni-te-tyn vi
